Arkkitehtuuripolitiikka Euroopan maissa

Varhaisimmat arkkitehtuuripoliittiset pohdinnat käytiin kansainvälisillä foorumeilla, joilta keskustelu siirtyi kansalliselle tasolle 1980- ja 1990-luvuilla. Lukuisat maat ehtivät työstää ja julkaista arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tai tehdä vastaavia lainsäädännöllisiä uudistuksia jo ennen vuosituhannen vaihtumista. Näitä olivat Ranska, Alankomaat, Irlanti, Suomi, Ruotsi, Belgia, Iso-Britannia, Italia ja ranskankielinen Belgia. > Lue lisää

Arkkitehtuuria edistävien ohjelmien laatiminen jatkui vilkkaana myös 2000-luvulla. Tällöin aktivoituivat Tanska, Viro, Liettua, Luxemburg, Skotlanti, Itävalta ja Saksa, 2005 jälkeen Kroatia, Slovenia, Malta, Turkki, Latvia, Tšekki, Islanti ja Norja. Etenkin EU:n uusien maiden mukaantuloon on vaikuttanut eurooppalaisen arkkitehtuuripoliittisen verkoston (EFAP) aktivoitunut toiminta.

European Forum for Architectural Policies (EFAP) perustettiin vuonna 2000 Suomen ja Ranskan aloitteesta. Verkoston tehtävänä on tukea tiedonvaihtoa sekä rakennetun ympäristön laadun ja arkkitehtuuripolitiikan edistämistä EU:n ja jäsenmaiden piirissä.

Samalla kun yhä uudet maat aloittavat arkkitehtuuripoliittisen toiminnan, edelläkävijät ovat siirtyneet toiselle kierrokselle. Irlanti ja Tanska ovat julkaisset uuden kansallisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman. Suomella uusi ohjelma on vireillä ja Ruotsi on saanut edustavan, arkkitehtien ammattijärjestön tekemän malliohjelman. Arkkitehtuuripolitiikan mallimaa Alankomaat on alkuperäisen, vuoden 1991 ohjelman jälkeen julkaissut jo neljä hallituksen hyväksymää ja rahoittamaa arkkitehtuuripoliittista toimenpideohjelmaa.

Valtioden ohella myös alueet ja kaupungit laativat arkkitehtuuripolittisia ohjelmia. Omia ohjelmia ovat tehneet esimerkiksi Iso-Britannian alueet, kuten Skotlanti ja Pohjois-Irlanti. Maan kansallisen tason arkkitehtuuripolittiinen toimija on CABE. Alueellisten ja paikallisten ohjelmien laadinnassa erityisen aktiivisia ovat Tanska ja Suomi.