Alueiden ja kuntien arkkitehtuuripolitiikka
Suomeen on syntymässä kiinnostava paikallisten arkkitehtuuripoliittisten ohjelmien kirjo, jossa on mukana mm. viisi maan suurinta kaupunkia. Ensimmäiset paikalliset ohjelmat syntyivät kansallisen ohjelman vanavedessä heti 2000-luvun alussa. Tällöin Jyväskylä (2002) ja Oulu (2002) sekä Itä-Suomen lääni (2000) laativat omiin tarpeisiinsa räätälöidyn arkkitehtuuripoliittisen ohjelman. Toinen aalto lähti liikkeelle noin viisi vuotta myöhemmin. Ohjelmansa ovat jo saaneet valmiiksi Vantaa (2006), Lappeenranta (2007), Tampere (2006), Kuopio (2007), Helsinki (2006) + Apoli 2010 -julkaisu (2010), Turku (2009), Lohja (2009), Lahti (2010), Häme (2007), Varsinais-Suomi (2006), Uusimaa (2009) ja Satakunta (2013). Jyväskylä ja Vantaa ovat jo laatimassa toisen kierroksen ohjelmaa ja tekeillä tai suunnitteilla on uusia kuntakohtaisia ja alueellisia ohjelmia. > Näytä kaikki > Näytä karttana
Kuntien ja alueiden lisääntynyt itsenäisyys sekä niiden välinen kiristyvä kilpailu korostavat hyvän toimintaympäristön merkitystä paikkojen ja seutujen elinvoimaisuuden ja vetovoiman säilymiselle. Tämä onkin eräs syy paikallisten arkkitehtuuripoliittisten ohjelmien suosiolle.
Valtion rakennustaidetoimikunta ja opetusministeriö ovat yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa tukeneet paikallistasolla tapahtuvaa kehitystä mm. järjestämällä kuntien toimijoille verkottumistilaisuuksia ja seminaareja, joissa on pyritty myös kansainväliseen kokemusten vaihtoon.
Suomalaisten kuntien ja alueiden halukkuus laatia itselleen vapaaehtoisia arkkitehtuuripoliittisia ohjelmia on eurooppalaisittainkin kiinnostava uusi avaus. Se osoittaa kansallisen ohjelman jättäneen pysyvät jäljet suomalaiseen hallintokulttuuriin, vaikka sen toteuttamista ei oltu yksiselitteisesti resursoitu tai organisoitu.
Muita kiinnostavia eurooppalaisia esimerkkejä ovat mm. Skotlanti ja Glasgow sen osana, Wien sekä lukuiset tanskalaiset kaupungit, kuten Kööpenhamina, Vejle tai Aalborg (ohjelma).